Tätä kysymys- ja vastaussivua päivitetään satunnaiseen tahtiin saamiemme kysymysten perusteella. Mikäli joudumme uudelleen ja uudelleen vastaamaan eri ihmisille suullisesti tai kirjallisesti joihinkin tiettyihin kysymyksiin, niin vastaukset päätyvät ennen pitkää tänne. Joissain asioissa riittää kaksikin kertaa, joissain taas ottaa kauemmin.
Sisällysluettelo
1 - Peruskysymykset
1.1 Mitä on kansallismielisyys?
Kansallismielisyys on maailmankatsomus, jossa jokaisen kansan ja kulttuurin olemassaolo on itseisarvo, ja globaali kulttuurin monimuotoisuus säilyttämisen arvoista. Kansallismielisyys ei ole talous-, yhteiskunta- tai valtio-oppia, oikeistoa tai vasemmistoa, vaan näistä irrallinen näkemys. Kansallismielisyys kuitenkin antaa näihin kaikkiin oman värinsä. Esimerkiksi valtio-opillisesti kansallismielisyys kannattaa kansallisvaltioiden suvereeniutta suhteessa ylikansallisiin organisaatioihin ja painostusjärjestöihin; talousopillisesti kansallismielisyys vastustaa niin internationalistisen sosialismin kuin globaalin kapitalismin talousvaltaa; ja yhteiskuntaopillisesti kansallismielisyys vastustaa niin monikulttuurisuutta kuin kansojen pirstomista ideologisten dogmien edellyttämiin vallasta keskenään taisteleviin ryhmiin.
1.2 Aikooko Suomen Sisu järjestäytyä puolueeksi, tai onko se sidoksissa johonkin puolueeseen?
Emme aio muuttua puolueeksi, vaan pysymme riippumattomana kansalaisjärjestönä. Emme myöskään ole sidoksissa mihinkään puolueeseen, vaan olemme valmiit tukemaan mitä tahansa puoluetta yksittäisissä asiakysymyksissä, jos katsomme tämän olevan sopusoinnussa kansallismielisen aatteemme kanssa. Olemme tehneet Sisua perustettaessa periaatepäätöksen pysyä puolueettomina, niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisestikin. Sisulaisia on tällä hetkellä jäseninä ja kannattajina miltei kaikissa puolueissa. Näin monimuotoisella jäsenpohjalla varustettu kansalaisjärjestö ei käytännössä voi edes harkita ryhtyvänsä puolueelliseksi.
1.3 Millä tavoin sitten pyritte vaikuttamaan yhteiskunnassa?
Toimimme kuten muutkin kansalaisjärjestöt, vaikuttamalla joko päättäjiin tai sitten suoraan kansalaisiin. Sisun tarkoitus on kuitenkin lähinnä tarjota inhimillisiä resursseja jäsentensä käyttöön näiden omissa yhteiskunnallisissa pyrkimyksissä. Yhdistys ei sanele jäsenilleen, mitä näiden pitäisi tehdä, vaan tarjoaa mahdollisuuden löytää samalla tavoin ajattelevia yhteistyökumppaneita jäsenten itsensä aloittamiin projekteihin.
1.4 Pidän itseäni isänmaallisena, mutta en ole kanssanne samaa mieltä aivan joka asiassa. Voinko liittyä?
Kyllä. Suomen Sisu on tarkoitettu kaikille isänmaallisille pienistä näkemyseroista huolimatta. Riittää, että olet yhtä mieltä
periaateohjelmamme pääkohtien eli otsikoiden kanssa. Sisu on avoin uusille näkemyksille ja tarvitsee ehdottomasti jokaisen kansallismielisesti ajattelevan henkilön tuen. Tavoiteltavaa on, että jokainen uusi jäsen löytäisi juuri itselleen sopivan joukon sisulaisia, joiden kanssa hän voi edistää itse tärkeinä pitämiään asioita. Sisun paikallisryhmäorganisaatio on rakennettu juuri siksi, että turhat konsensusvaatimukset eivät haittaisi jäsentemme toimintaa.
1.5 Miksi minun pitäisi liittyä?
Yhteistyö & joukkovoima: Yksin työskennellessäsi voit saavuttaa vain suhteellisen vähän, mutta Suomen Sisun jäsenenä voit tehdä jotain sille, mitä maailmallemme on tapahtumassa, sen sijaan, että vain valittaisit siitä. Jos yhdistämme voimamme, on sanallamme enemmän painoa.
Koulutus ja opastus: Julkaisuilla, jäsentapaamisilla ja erillisillä koulutustilaisuuksilla sekä kursseilla Suomen Sisu pyrkii laajentamaan jäsentensä toimintamahdollisuuksia. Hyödyntämällä kokeneempien jäsenten osaamista ja kokemuksia voit toimia paremmin kuin vain omaan apuun luottaen.
Elämäntehtävä: Suurinta tyydytystä elämässä antaa sitoutuminen johonkin suureen ja yhden henkilön saavuttamattomissa olevaan tavoitteeseen, sekä omien kykyjensä ja voimavarojensa luovuttaminen tällaisen tavoitteen saavuttamiseen. Suomen Sisun jäsenenä voit ottaa omiin käsiisi tulevaisuuden yhteiskunnan luomisen ja vaikuttaa kansakuntamme säilymiseen ja kehittymiseen.
1.6 Mitä jäseneltä vaaditaan?
Tukijäseneltä ei vaadita muuta kuin yhteystietoja ja jäsenmaksun suorittaminen. Halutessaan - ja vain halutessaan - tukijäsen voi ryhtyä aktivistiksi, jolloin odotamme yhteistyökykyä, luotettavuutta, oma-aloitteisuutta ja valmiutta toimia aatteen vuoksi, sekä kykyä jakaa voimavarojaan asiamme puolesta, henkilökohtaiset ominaisuudet ja elämäntilanteet luonnollisesti huomioon ottaen. Tämän lisäksi odotamme vastaanotettujen luottamustehtävien ja jäsenmaksujen asianmukaista hoitamista.
1.7 Kuinka jäseneksi liitytään, ja paljonko jäsenmaksu on?
Toimittaessasi meille vähintään henkilö- ja yhteystietosi ja maksaessasi rekisteröintimaksun sinut kirjataan Suomen Sisun tukijäseneksi. Helpointa lienee käyttää
jäsenkaavaketta.
Suomen Sisu ry:n rekisteröintimaksu, jonka kaikki jäsenet maksavat, on vuodessa 20 euroa. Työttömät, opiskelijat ja koululaiset voivat kuitenkin maksaa alennetun 10 euron rekisteröintimaksun. Tämä on tukijäsenen ainoa maksu.
1.8. Minusta Suomen Sisun linja on hyvä, mutta olen ruotsinkielinen suomalainen. Voinko liittyä jäseneksi?
Suomen Sisu toivottaa jokaisen Sisua kannattavan suomalaisen tervetulleeksi jäseneksi äidinkielestä riippumatta. Sisun suomalaisuus on enemmän kuin mustasukkaista suomen kielen aseman pönkittämistä. Se kielikeskustelun yläpuolelle nousevaa yhteyttä menneiden ja tulevien sukupolvien kanssa.
1.9. Voiko maahanmuuttaja liittyä jäseneksi?
Jokainen jäsenhakemus käsitellään yksilöllisesti, eikä mitään ehdotonta linjaa suuntaan tai toiseen ole. Tukijäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka haluaa tukea Sisun toimintaa. Suomen Sisulla on ennestään maahanmuuttajajäseniä. Asia on hyvä selvittää jäsenhakemuksen yhteydessä.
2 - Ihmetteleväiset kysymykset
2.1 Ovatko kansallismieliset sisulaiset äärioikeistolaisia?
Sanoista "äärioikeistolainen", "populisti" ja "kiihkonationalisti" on tullut poliittisesti korrektissa asenneilmapiirissä leimoja, joita jaellaan innokkaasti, mutta joiden ei katsota vaativan perusteluja. On kuitenkin muistettava, että jos jotakuta nimitetään joksikin, on ensin määriteltävä tarkoin, mitä kyseisellä nimityksellä tarkoitetaan ja sitten perusteltava, miksi 'syytetty' täyttää tämän termin tunnusmerkit.
Kansallismielisyys ei ole mikään tiukasti määritelty oppi, jonka kannattajat voitaisiin lokeroida yksiselitteisesti. Hyvin monen eri ideologian kannattajalla saattaa olla kansallismielisiä näkemyksiä, ja yhtälailla kansallismieliset voivat suhtautua eri ideologioihin kukin omalla tavallaan. Kansallismielisyyttä löytyy siis monista ideologisista ajatussuuntauksista, ja Sisuun kuuluu useimpien puolueiden kannattajia lähes laidasta laitaan. Näin ollen on väärin sanoa kansallismielisiä "äärioikeistolaisiksi".
On kuitenkin selvää, että esimerkiksi sellaiset vasemmistoradikaalit, jotka vaikkapa näkevät Suomen valtion fasistisena sortomekanismina, näkevät varmaankin Suomen Sisun äärioikeistolaisena järjestönä. Tämän kaltainen leimaaminen kuitenkin kertoo enemmän leimaajan omasta arvomaailmasta kuin leimausyrityksen kohteen arvomaailmasta tai toimitatavoista.
2.2 Viime aikoina Euroopassa on esiintynyt poliittista huliganismia ja väkivaltaa. Ovatko kansallismieliset mukana näissä mellakoissa?
Eivät ole. Vaikka kansallismieliset yleensä vastustavatkin ylikansallista päätöksentekoa, niin viime vuosien aikana esimerkiksi erilaisten ylikansallisten talouskonferenssien ympärillä väkivaltaan ja barbariaan ovat turvautuneet lähinnä ne piirit, jotka pitävät kansallismielisiä verivihollisinaan. Kansallismielisestä ("äärioikeistolaisesta") väkivallasta puhutaan mediassa runsaasti, mutta seuraamalla tarkasti uutisointia voit itsekin todeta, että kivien heittelijät ja yksityisen sekä julkisen omaisuuden tuhoajat ovat lähes poikkeuksetta äärivasemmistolaisiksi tunnustautuvia kaikenkirjavia kehitysmaa-, ihmisoikeus- ja vähemmistöaktivisteja. Väkivallan kulttuuri kuuluu aivan muihin aatteisiin kuin kansallismielisyyteen.
2.3 Miksi monet kansallismieliset vastustavat maahanmuuttoa ja suhtautuvat kielteisesti maahanmuuttajiin?
Emme tietenkään vastusta ketään ihmisinä. Vastustamme sellaista pirstoutunutta yhteiskuntaa, joka syntyy monikulttuurisuuden ja liiallisen ja vääränlaisen maahanmuuton seurauksena. Toimiakseen yhteiskunta tarvitsee yhteisyyden tunnetta, yhteisiä arvoja ja yhteisiä traditioita. Ilman niitä yhteiskunta pirstoutuu kaoottiseksi ihmisjoukoksi. Valtio voi pitää tämän kaltaisen individualistisen kaaoksen koossa vain lisääntyneellä valvonnalla ja kontrollilla, mutta tällaista tilannetta tuskin kukaan Suomeen kaipaa. Kansallismieliset näkevät, että Suomen tulevaisuuden tulee olla jotakin muuta kuin tasapainottelua kaaoksen ja poliisivaltion välillä. Edellisen kansainvaellusajan tuoma kaaos päättyi raudanlujaan ja raakaan feodalismiin - nykyisen kansainvaelluksen voi vielä ainakin Suomen osalta pysäyttää.
2.4 Vihaavatko kansallismieliset kaikkia ei-valkoisia?
Kansallismielisiä löytyy kaikista kansoista, joten kysymys on jo sinänsä virheellinen. Viha on yksilöllinen tunnetila, joten yksilötasolla joku saattaa tuntea vihaa etnisyyteen katsomatta jotakin toista henkilöä kohtaan. Sanaa "viha" on kuitenkin ryhdytty poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä käyttämään alkuperäisen merkitysalueensa ulkopuolella.
Eri kansallisuuksia edustavat kansallismieliset eivät ole toisilleen uhka eivätkä vihollisia, vaan useissa tapauksissa rajojen takaisia liittolaisia. Kansallismieliset torjuvat eri kansojen ja kulttuurien monimuotoisuutta tuhoavan ja globaalia kuluttamisen monokulttuuria luovan kasvottoman ylikansallisen liikkeen.
2.5 Haluavatko kansallismieliset hävittää pakolaiset ja myös muut heikot vähemmistöt yhteiskunnasta? Ovatko kansallismieliset väkivaltaisia?
Kansallismielisyys ei uhkaa kenenkään henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista koskemattomuutta. On ikävää, että jotkut väkivaltaiset henkilöt naamioivat omat motiivinsa kansallismielisyyden kaapuun. Kansallismieliset ovat normaaleja, lainkuuliaisia kansalaisia, jotka tahtovat säilyttää maamme turvallisena jokaiselle - myös ulkomaalaisille.
Kansallismieliset kannattavat jokaisen oikeutta tavoitella onnea ja hyvinvointia samoilla ehdoilla, mutta vastustavat jyrkästi sitä ajatusta, että kaikilla olisi subjektiivinen oikeus hyvinvointiin riippumatta siitä, kantaako hän itse oman kortensa yhteiseen kekoon.
Jos yksi tai useampi etninen ryhmä vapautetaan vastuusta noudattaa yhteisiä pelisääntöjä (kuten lakeja), elättää itsensä ja osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen "erilaiseen kulttuuriin" tai muihin vastaaviin syihin vedoten, se on enemmistöön kohdistuvaa rasismia ja yhteiskuntarakenteen kannalta kestämätöntä politiikkaa. Kansallismieliset vastustavat vastuutonta ja erioikeuksia suovaa politiikkaa, eivät ihmisiä.
2.6 Mikä monikulttuurisessa tai monietnisessä yhteiskunnassa on niin pelottavaa?
Kansallismieliset näkevät parempana kokonaisen maailman, jossa on monia kulttuureita, kuin maailman, jossa yksittäisissä valtioissa ei ole yhtään kulttuuria, vaan lukuisia alakulttuureja. Sanana "monikulttuuri" on harhaanjohtava, sillä asiaa ajavien kuvailema yhteiskunta on itseasiassa pienten monokulttuurien muodostama sekakulttuuri, kuten Yhdysvalloissa tai muissa siirtolaisuuteen perustuvissa valtioissa, sekä useissa Afrikan valtioissa, joiden rajat ovat siirtomaa-aikakaudelta, eivätkä noudata kansallisia rajoja. Tällainen yhteiskunta ei olemassa olevien esimerkkien valossa ole kenellekään turvallinen tai yleensäkään toimiva.
Vuosisatojen kuluessa suomalainen yhteiskunta on rakentunut nykyiseen, hyväksi havaittuun muotoonsa. "Hyvä" on tässä ymmärrettävä suhteellisesti. Suomalainen malli on toiminut ja toimii paremmin kuin esimerkiksi afrikkalainen malli, joka on afrikkalaisten rakentama. Yksinkertaistettuna: siirtämällä afrikkalaiset tänne, siirretään tänne myös afrikkalainen malli. Mikäli kansainvaellus on niin nopeaa, että integraatiovauhti jää maahanmuuttovauhdin jalkoihin, ei yhteiskunnan yhtenäisyys ja sitä kautta toimivuus ole enää taattua. Suomi ei ole kyennyt integroimaan edes Inkeristä tulleita paluumuuttajia; kunka sitten voisimme integroida kaukaisempien kulttuurien edustajia? Jos omatkin syrjäytyvät, niin on turha lähteä hulluttelemaan!
2.7 Mikä tuo tunnuksenne on? Se muistuttaa hakaristiä.
Suomen Sisun yleinen logo on johdettu hannunvaakunasta, joka on vanha pohjois-eurooppalainen hyvän onnen symboli, joka suojelee pahalta. Suomessa jotkut saattavat muistaa nähneensä sen 5-pennin kolikoissa,
nähtävyys-liikennemerkissä ,
Kalevalakorusta tai Apple Macintoshin näppäimistöstä. Hannunvaakuna on muualla Euroopassa Pyhän Johanneksen vaakunana, mutta sen alkuperä on esikristillinen. Suomen Sisun logossa hannunvaakuna on mahdutettu kahdeksankulmion sisälle ikäänkuin muistuttamaan puuhun kaiverrettua tunnusta.
3 - Kummalliset kysymykset
3.1 Jos liityn jäseneksi niin tarvitseeko minun pelätä, että ajatuspoliisi jonain päivänä kolkuttaa ovelleni löydettyään nimeni Suomen Sisun jäsenrekisteristä?
Kannat aiheellisesti huolta yhteiskuntamme mielipidevapaudesta. Suomen Sisun jäsenrekisteristä ei luovuteta minkäänlaisia tietoja millekään ulkopuoliselle taholle, ja sisäisestikin vain ehdottoman luotettavilla toimihenkilöillä on pääsy rekisteriin. Jokainen jäsen voi luonnollisesti tutustua omiin tietoihinsa.
Voit kuitenkin liittyä tukijäseneksi erikoisjärjestelyin. Ota yhteyttä kirjuriin.
3.2 Haluan tehdä lahjoituksen Suomen Sisulle. Kuinka voin tehdä sen niin, ettei nimeni paljastu?
Voit käyttää esimerkiksi posti- tai maksuosoitusta tai jos uskallat, voit lähettää rahaa kirjekuoressa.
Pankkitilille (SOP 473047-235386) tulevat lahjoitukset kannattaa aina varustaa viitenumerolla, jolloin maksun maksajan nimi ei näy ja toisaalta Sisun pankkikulut saapuvalle maksulle ovat pienemmät. Lahjoituksille varattu viitenumero on 5555.
|
Viimeksi päivitetty ( 06.05.2007 )
|
Vastauksia (faq) 
