David M. Deane

Distributismi on Hilarie Bellocin ja G.K. Chestertonin alustama poliittinen teoria tai liike, joka saavutti suosiota 1920- ja 1930-luvuilla. Se on historiallisesti sukua ns. kiltasosialismille ja Social Creditille ja kaikelle muulle joka sai alkunsa 1900-luvun alun Englannin The New Age-liikkeessä¹. Eteläisellä Agrarianismilla on myös joitakin yhtymäkohtia distributtistisen ideologian kanssa. (Älkää kysykö mitä kiltasosialismi, Social Credit tai Eteläinen Agrarianismi olivat; elämä on liian lyhyt niiden selittämiseen).

Distributismi perustuu käsitykseen jossa vakaan ja hyvän yhteiskunnan peruspilari on omaisuuden tasainen jakautuminen. Koska omaisuus on käytännössä perusteena kaikille muille oikeuksille yhteiskunnassa (jotka ovat siis turhia jos ihminen on liian köyhä käyttääkseen oikeuksiaan), seuraa siitä että hyvän ja demokraattisen yhtesikunnan pitää: 1) estää omaisuuden keskittymisen harvojen käsiin ja 2) estää suurien omaisuudettomien massojen syntyminen.

Distributismin erottaa sosialismista ja modernista liberalismista sen kieltävä suhtautuminen vahvan keskusjohdon valtioon, jossa valtio jakaa varallisuutta "tasa-arvon" nimissä, koska sellaisen käytännön tuloksena ei ole hyvinvoinnin tasapuolinen jakautuminen vaan ennemminkin kaikkivoivan omistajan - valtion - syntyminen, josta omaisuudettomat massat väistämättä ovat riippuvaisia. Sellaisen "hyvinvointivaltion" seurauksena on jopa suuremmat orjuutetut luokat. Belloc näki tämän aikaisin 1912 kirjassaan The Servile State.

Distributistinen liike oli hyvin tarkka analyyseissään ongelmista, mutta hiukan liian epämääräinen esittäessään ratkaisuja. Koska valtion ohjaama omaisuudenjako ei ollut oikea vastaus, niin muita ratkaisuja esitettiin. Koska omaisuuden pienomistusta piti rohkaista, piti rohkaista pienyrittäjiä ja pienmaatiloja sekä lannistaa jättimäisiä ketjukauppoja, tavataloja ja tehdaskomplekseja. Ihmisellä joka oli oma herransa työssä, oli paremmat mahdollisuudet kehittää demokratian ja kansakunnan toimivuuteen tarvittavia taitoja; kun taas palkkaorja suuntaisi kehityksen luodakseen orjuuttajavaltion (sosialismi, hyvinvointivaltio, jne) tilan. Erilaisia ehdotuksia tehtiin: eriarvoistava verotus esimerkiksi rohkaisisi pienyrityksiä ja lannistaisi suuria. Maalait voidaan räätälöidä suojaamaan sillä työskenteleviä ja asuvia sekä lannistamaan spekulantteja. Ajatuksena oli rohkaista ihmisiä löytämään omat tapansa ansaita elantonsa ja omistaa omaisuutta sekä lannistaa suuria hyvinvoinnin ja vallan keskittymiä. Periaatteena on siis auttaa ihmisiä auttamaan itseään eikä vain "jakaa" varallisuutta.

Sivuhuomautuksena lisäisin vielä sen, että distributismi on sidottu chesterbellocilaiseen katolilaisuuteen, vaikkakin monet distributistit eivät oleet katolisia. Bellocilla oli jopa joitakin historiallisia teorioita, joissa hän syytti kaikesta pahasta modernia Eurooppaa ja protestantteja ja samaan aikaan julisti katolisen kirkon distributismin todelliseksi promoottoriksi. Distrtibutismin pihvi on kuitenkin yllä kuvailemani. Viimeaikoina valkoiset nationalistit (enimmäkseen Euroopassa; amerikkalaiset nationalistit eivät ole pääsääntöisesti kiinnostuneita teoreettisista asioista) ovat ottaneet distributismin esiin ja nykyään se tunnetaankin mm. "Kolmantena tienä" tai "Third Position"-nimityksellä.

1) Asialla ei ole mitään tekemistä sodan jälkeisen "New Age"-liikkeen kanssa.