Tosiasiassa Talibanit ovat vain muodinmukaisimpia julmuuden kiiltokuvapoikia. Suuri osa Euroopan ja Amerikan ulkopuolisesta maailmasta pysyy surkeana paikkana niille, jotka ovat naisia. Esimerkiksi Kuusikymmentä minuuttia -ohjelma on raportoinut miten Intiasta puuttuu 22 miljoonaa naista ja tyttöä sukupuolivalikoivien aborttien, lastenmurhien sekä aviomiesten tekemien liian vähäisistä myötäjäisistä johtuvien vaimonmurhien vuoksi. Nobel-palkittu taloustieteilijä Amartya Sen on arvioinut määrään paljon suuremmaksi.

Kiinalaiset arvostavat poikalapsia tyttöjä enemmän ja ovat tehneet niin lukuisia sukupuolenvalinta-abortteja, että 20 miljoonaa miestä ei pääse koskaan naimisiin, koska heille ei riitä naisia vaimoiksi. Tuhansia tyttövauvoja yksinkertaisesti heitetään pois joka vuosi. Mutta nostaako tarjonnan puute naisten arvostusta? Itse asiassa ei; yritteliäiden kiinalaisten vastaveto naispulaan on ollut kymmenien tuhansien morsiamien kidnappaaminen.

Ja huolimatta islamilaisten organisaatioiden propagandasta ovat muslimi-yhteiskunnat ihmisoikeuksien suhteen maailman barbaarisimpia. Laajalle levinnyt vitsaus on käytäntö nimeltä "kunniamurha", jossa naisia murhataan tiukkojen sosiaalisten normien pienimmistäkin rikkomuksista. Todeksi osoittamaton syytös seksuaalisesta uskottomuudesta tai pelkkä aviomiehen vainoharhainen kuvitelma voi johtaa naisten polttamiseen tai kuoliaaksi pilkkomiseen. Hänen murhaajansa saa toiminnalleen perheen ja yhteisön hyväksynnän.

Amnestyn mukaan satoja tämänkaltaisia murhia tapahtuu Pakistanissa joka vuosi. (Theodore Dalrymplen mukaan etelä-aasialaisten massiivisen maahanmuuton johdosta tällaiset murhat ovat nykypäivää myös Britanniassa. -toim.) Naisia murhataan siekailematta myös jos he kieltäytyvät järjestetyistä avioliitoista. Saudi-Arabiassa naiset eivät saa ajaa autoa, syödä julkisella paikalla tai käydä töissä aloilla, joissa kontaktit miehiin ovat mahdollisia.

Tästä huolimatta Washingtonin päättäjät yhä ylläpitävät "monimuotoisuusviisumiohjelmaa", joka tarjoaa mahdollisuuden maahamuuttoon ihmisille sellaisista kulttuureista, joitten katsotaan olevan aliedustettuina Yhdysvalloissa. Vuoden 2001 ohjelma toivotti tervetulleiksi 50.000 ihmistä sellaisista maista kuten Somalia ja Bangladesh. Näiden maiden kulttuurisiin tapoihin kuuluu orjuus, naisten ympärileikkaus ja purdah, naisten elinkautinen kotiaresti.

Amerikasta todellakin tulee monimuotoisempi tällä maahanmuuttopolitiikalla. Eri asia on haluammeko me tämänkaltaista monimuotoisuutta.

Joku maahanmuuton puolestapuhuja saattaisi sanoa, että eiväthän maahanmuuttajat toki olisi niin huonotapaisia, että he toisivat näin kyseenalaisia käytäntöjä mukanansa Amerikkaan. Mutta päinvastoin, monikulttuurisuuden ideologia juuri kannustaa maahanmuuttajia tekemään niin.

Lakireddy Bali Reddyn tapaus Kalifornian Berkeleyssä on opettavainen. Herra Reddy oli miljonääri ja maanomistaja yliopistokaupungissa, ja häntä pidettiin menestystarinana kotikaupungissaan Intian Velvadamissa. Hän järjesti itselleen teinityttöjä "töihin", joissa yhdistyi seksi ja ylläpito Reddyn kiinteistöissä. Järjestely kuitenkin romuttui yhden tytön kuollessa viallisen lämmityslaitteen takia.

Oikeudenkäynnissä Reddyn lakimeis käytti maahanmuuttajien rikoksissa suosittua "kulttuurista puolustusta" väittäen, että seksiorjuus on Intiassa sosiaalinen normi. Tällä kertaa jury kuitenkin katsoi Reddyn syylliseksi. Hän sai kehdeksan vuotta vankeutta.

Naisten pitäisi (heh) miehittää barrikaadit ja vastustaa meneillään olevaa maahanmuuttoa näistä kaikkein naisvihamielisimmistä kolmannen maailman valtioista. Virallisten feministien suut sulkee kuitenkin poliittinen korrektius. Kun ryhmät kuten Feminist Majority Oraganization huomioi maahanmuuton, he ajattelevat maahanmuuttajanaisten pelastamista. Sen sijaan feministijärjestöjen pitäisi kysyä, että onko mieltä tuoda maahan miljoonia tulokkaita naisvihamielisistä kulttuureista. Amerikkalaisten naisten poliittisia oikeuksia, turvallisuutta ja sosiaalista asemaa tämä naisvihamielinen maahanmuuttoaalto ei auta.

Naisten ahdistelun tiedetään kulkevan käsi kädessä maahanmuuttajien työnhakupisteiden kanssa. Kun "Puerto Ricon" päivänä 2000 tehtiin New Yorkin Keskuspuistossa ennätysmäärä hyökkäyksiä naisten kimppuun olivat pidätetyt maahanmuuttajia ja heidän poikiaan. Viime vuonna Australiassa oli hälyyttävä rikosaalto joukkoraiskauksia, jossa tekijät olivat "miehiä Lähi-Idän alueelta" ja uhrit valkoisia 13-18 vuotiaisiin tyttöjä.

Monikulttuurisuuden valheellinen ideologia on saanut monet Amerikkalaiset uskomaan, että on suotavaa toivottaa tervetulleiksi miljoonat maahanmuuttajat sellaisista kulttuureista, joissa naisia pidetään alempiarvoisina. Kansakunnalle joka toivottavasti yhä arvostaa tasapuolisuutta ja tasa-arvon ideaalia, järjettömien sosiaalisten normien ylistäminen on todellakin kyseenalaista. Kritiikittömästi heitetyt sloganit kuten "monimuotoisuus on rikkautta" ei kestä edes ylimalkaista tarkastelua - monikulttuurisuuden pitäisikin olla ehdokas kansakunnan mahtavimmaksi joukkohallusinaatioksi.

Todistustaakka pitäisi olla monikultturistien harteilla. Heidän pitäisi selittää, miksi heidän asenteensa suvaitsee miljooniin naisiin kohdistuvan julmuuden ja toivottaa tämä julmuuden kulttuurin vielä tervetulleeksi.

http://www.vdare.com/misc/walker_women.htm

Brenda Walker on freelance-kirjoittaja ja Limits to Growth -maahanmuuttosivuston ylläpitäjä.