Maahanmuuttaja ei ole ikuinen turisti Udskriv
AINA kun kuulen sanan maahanmuuttaja, ihmettelen, pitäisikö itkeä vai nauraa! Tuntuu siltä, että tämän sanan tarkoitus on unohtunut sekä suomalaisviranomaisilta että - vielä pahempi - maahanmuuttajilta. Olen ulkomaalaistaustainen henkilö ja tulin lähes kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen opiskelemaan. Opiskeluni jälkeen jäin Suomeen asumaan.
Sana maahanmuutto tarkoittaa asettumista ja uuden elämän aloittamista toisessa maassa. En pidä itseäni ikuisena turistina enkä kutonut kultaisia mielikuvia (unelmia) palaamisestani kotimaahani epämääräisessä tulevaisuudessa.

Olen integroitunut alusta asti hyvin tässä maassa olevaan systeemiin ja olen hyväksynyt suomalaisen kulttuurin sellaisena kuin se on, hyvine ja huonoine puolineen. Ei mikään ole maailmassa täydellinen! Enkä rakentanut pientä laatikkoa ympärilleni nimeltä "oma kulttuuri". Elän, nauran, syön, ilahdun, suren, työskentelen ja nautin kuten muut tavalliset ihmiset Suomessa. Kun olen elänyt puolet elämästäni tässä maassa, pidän jo sitä ensimmäisenä kotimaanani.

Silti en ole unohtanut identiteettiäni, enkä kotimaani kulttuurin hyviä puolia. Ne ovat minun hyviä muistojani lapsuudestani ja nuoruudestani. Niiden elossa pitämiseen en tarvitse kerhoja enkä temppeleitä. Ne ovat ikuisesti elossa sydämessäni. En sokeana seuraa kaikkea kulttuurin tai tavan nimissä sen takia, että niitä on harrastettu satoja tai tuhansia vuosia. Ei mikään vanha ole hyvää sen takia, että on vanhaa (tyttöjen ympärileikkaus, nuorten naisten pakkoavioliitto ym.)

Kun matkustetaan muihin maanosiin, tarjotaan kaikenlaisia asioita (tuttuja ja tuntemattomia) paikallisen tavan, käytännön, kulttuurin ja ym. nimellä; esimerkiksi naisten pukeutumistavat Lähi-idän maissa. Vierasmaalaiset yleensä hyväksyvät paikalliset tavat kyselemättä, "maassa maan tavalla". Vierasmaalaiset pitäisi noudattaa toisen maan lakeja, sääntöjä, tapoja ja kulttuuriperinteitä ja tämä on ymmärrettävä.

Minua naurattavat nämä maahanmuuttajat, jotka koko ajan puhuvat siitä, että jonakin päivänä palaavat takaisin kotimaahansa. He ovat ottaneet ikuisesti "kädessään matkalaukkua pitävän turistin" roolin, vaikka olisivat jo vuosikausia asuneet Suomessa. Minua naurattaa myös se, että suomalaiset viranomaisetkin ovat mukana tässä naurettavassa show'ssa yrittämällä ymmärtää niin sanottuja maahanmuuttajia.

Hyvät ihmiset, jos islamilaiset maat eivät hyväksy eivätkä ymmärrä esimerkiksi kahden täysikäisen, naisen ja miehen avoliittoa, joka on yleisesti hyväksytty monissa EU-maissa, miksi pohjoismaalaisilla valtioilla on velvoitteita ymmärtää tai hyväksyä alaikäisten tyttöjen pakkoavioliittoa? Minusta se on verrattavissa alaikäisen naisen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, olkoon miten monta tuhatta vuotta vanha perinne tahansa ja miten monessa maassa tahansa sitä harrastetaan.

Hyvät viranomaiset, jos haluatte auttaa näitä maahanmuuttajia integroitumaan tähän maahan ja tulemaan onnistujiksi, kuten erinomaisesti Abdoulmajid Hakki toteaa (HS 3.2.), lopettakaa karhunpalvelusten tekeminen näille ihmisille.

Älkää estäkö maahanmuuttajia kohtaamasta tämän maan lakeja, sääntöjä, tapoja ja kulttuuria ymmärtämällä heitä liikaa. Antakaa heille mahdollisuus tuntea karkea todellisuus, joka enemmän tai vähemmän hallitsee jokaisessa maassa. Ja hyvät maahanmuuttajat, ei kukaan ole kutsunut meitä tähän maahan. Olemme tulleet tänne vapaaehtoisesti. Jos emme pysty integroitumaan tähän maahan ja nauttimaan elämästämme, voimme lopettaa itsemme kidutuksen ja lähteä pois vaikkapa omaan kotimaahan.

Onneksi Suomen valtio kuuluu niin sanoittuihin oikeusvaltioihin. Kuten olette huomanneet, täysin vapaa liikkuminen kuuluu jokaisen miehen ja naisen oikeuksiin. Tästä maasta ei tarvitse lähteä pakoon, siihen riittää lentolippujen hankkiminen.

AMIR KARBASI (Julkaistu Helsingin Sanomissa 10.3.2002)

 
< Forrige   Næste >
Lähetä uutinen

Kriittisiä ääniä