Myytti 1: Monikulttuurisuus on rikkaus

Sirpa: Monikulttuurisuus on rikkaus, et kai sinä sitä kiistä?

Raimo: Kyllähän se on sitäkin, ainakin tietyissä rajoissa. Internetin myötä tieto kulkee valonnopeudella ympäri maailmaa. Useimmat työyhteisöt ovat jo nyt varsin monietnisiä ja kansainvälisiä. Lisäksi Suomessa on aina ollut ulkomaisia yrittäjiä Fazerista ja Serlachiuksesta lähtien. Tämä on mielestäni positiivista monikulttuurisuutta.

Sen sijaan sellainen kehitys, jossa haalitaan maahan valtavat määrät maahanmuuttajia halpatyövoiman toivossa, ei ole kannatettavaa monikulttuurisuutta. Monella Euroopan maalla ei ole ollut mitään käsitystä siitä, kuinka kouluttaa, työllistää tai muuten integroida miljoonat tulijat. Lopputulos on ollut aika ikävä.

Tästä on aika hyvä esimerkki Hollannista. Siellä on syntynyt valtava koulutettujen, valkoisten ihmisten muuttoliike pois niistä kaupungeista, jotka ovat siirtolaisghettojen täyttämiä. Ilmiö tunnetaan nimellä ”white flight.”

Miksi nämä ihmiset haluaisivat muuttaa näistä kaupungeista pois, jos monikulttuurisuus olisi sellainen rikkaus, kuten usein väitetään? Poismuuttajia on jo enemmän kuin maahanmuuttajia:
http://tinyurl.com/6j5ck

Tai miksi Saksa, jossa on kokemusta miljoonista maahanmuuttajista, pitää tällä hetkellä suurimpana huolenaiheenaan maahanmuuton lisääntymistä tulevaisuudessa?

http://www.keskipohjanmaa.net/gen/312596.asp

Ruotsin Malmössä taas on syntynyt maahanmuuttajaghettoja, joihin poliisi tai palokunta ei voi oman turvallisuutensa vuoksi mennä ilman apuvoimia:
http://www.foxnews.com/story/0,2933,139614,00.html

Vastaavia esimerkkejä löytyy paljon myös Englannista, Ranskasta ja Tanskasta. Myös näissä on ghettoja ja suuria sopeutumisongelmia, jotka liittyvät erityisesti afrikkalaisperäiseen maahanmuuttoon.

Sirpa: Mutta eikö ole rasismia väittää, että afrikkalaiset sopeutuisivat huonommin kuin muut? Leimaat kokonaisen ryhmän muutaman esimerkin perusteella!

Raimo: Ei se ole rasismia, vaan tilastollinen tosiasia. Ei tästä toki voi syyttää pelkästään afrikkalaisia itseään, koska he tulevat tänne hyvin erilaisesta kulttuurista. Aasialaiset taas ovat sopeutuneet yleisesti ottaen huomattavasti paremmin, mikä varmaankin johtuu työhön ja yritteliäisyyteen liittyvästä kulttuurista. Kysymys ei siis ole rodusta tai ihonväristä, vaan suuresta kulttuurietäisyydestä.

Aina se ei ole tietenkään este, koska toiset ihmiset pärjäävät missä vain, toiset eivät missään. Yksilöitä ja positiivisia poikkeuksia on kaikissa ryhmissä. Mutta suuremmassa mittakaavassa - tilastollisella tasolla - asia menee juuri noin.

Yleisesti ottaenkin kulttuurin rikastuminen on omituinen juttu, jos vain heitetään, että maahanmuutto automaattisesti rikastuttaa kulttuuria. Asianhan täytyy silloin toimia molempiin suuntiin. Jos tansanialainen muuttaa Suomeen, se rikastuttaa kulttuuria, ja jos suomalainen muuttaa Tansaniaan, sekin rikastuttaa kulttuuria. Mikä siis olisikaan se uskomaton kulttuurisen rikkauden määrä, jos suomalaiset ja tansanialaiset vaihtaisivat kokonaan paikkaa keskenään? Ei voi kuin ihmetellä!

Yleensä on niin, että jos jotain voi rikastuttaa, sitä voi myös köyhdyttää. Olisiko liikaa vaadittu, että ne jotka puhuvat kulttuurin rikastuttamisesta maahanmuuton avulla, kertoisivat, mikä voi köyhdyttää kulttuuria? Eikö esimerkiksi muuttajien lähtömaan kulttuuri köyhdy, kun sieltä jatkuvasti lähtee rikkautta muualle eikä mitään uutta kulttuuria rikastuttavaa maahanmuuttoa tule tilalle?

Yhden empiirisen kokeen mukaan, kun laitetaan kaikkien Euroopan maiden ja muutaman Afrikan maan kulttuuri myllystä sisään, jauhetaan ja katsotaan mitä tulee ulos, niin saadaan mies, joka laulaa kolmen soinnun rokkia kuin Tapani Kansa ja ampuu käsiaseella televisioita pilleripäissään - Ramones. Eli ei mitään niin kovin ihmeellistä, mutta rahalla laskettuna kyllä rikasta. Toisaalta ilman kulttuuria rikastuttavaa maahanmuuttoa voidaan todistetusti kehittää haminalainen rastafari, joka pysyy köyhänä, mutta väittää kivenkovaan olevansa henkisesti rikas - Pelle Miljoona. Ota nyt näistä selvää!

Myytti 2: Media leimaa tummaihoisia

Sirpa: Mutta tiedotusvälineet leimaavat helposti maahanmuuttajia. Esimerkiksi Suomessa uutisoiduista somalirikoksista suurin osa oli vain muutaman kymmenen somalin tekemiä. Miksi leimaat koko ryhmän?

Raimo: En tietenkään leimaa koko ryhmää; enkä ole kuullut, että kukaan muukaan väittäisi jokaisen somalin olevan rikollinen. Tilastollinen tosiasia kuitenkin on, että somalien yliedustus ryöstöissä on jatkunut ainakin vuodesta 2000, jolloin se oli yli satakertainen. Nyt on menossa viides vuosi, eikä loppua näy.

Yliedustus on näkynyt vuodesta 2000 asti ainakin kolmenlaisissa rikostyypeissä: ryöstöissä, pahoinpitelyissä että raiskauksissa. Näin vahva ja pitkäkestoinen rikollisuus ei selity vain muutaman aktiivisen nuoren joukolla. Se ei myöskään selity somalien ikäjakaumalla, vaikka olettaisimme sen minkälaiseksi tahansa. Somalien sopeutuminen Suomeen on valitettavasti näiltä osin epäonnistunut.

Voi muuten itse tarkistaa kaikki nämä luvut tilastokeskuksen sivuilta, jos et minua usko. Sen jälkeen ensimmäinen askel tilanteen korjaamisen olisi ongelman myöntäminen suoraan. Vasta ongelman myöntämisen jälkeen sen varsinaisiin syihin voidaan puuttua - mitä ne ikinä sitten ovatkin.

Sirpa: Mutta onhan meillä esimerkkejä monesta sopeutuneestakin maahanmuuttajasta!

Raimo: On kyllä, ja kuten edellä sanoin: osa sopeutuu aina, osa taas ei. Kysymys on tässä kuitenkin keskiarvoista - joiden perusteella poliittiset päätökset tehdään - eikä yksittäisistä ihmisistä. Yksittäisiä ihmisiä ei tietenkään saa leimata ilman syytä.

Yhtä asiaa silti aina ihmettelen. Miksi sopeutuneiden tulijoiden pärjäämisen saa yleistää koko ryhmää koskevaksi, mutta kun puhutaan negatiivisista asioista, yleistäminen on kiellettyä? Onko yleistäminen tässä kohtaa sallittu vain toiseen suuntaan? Saako vain onnistumiset yleistää?

Sirpa: Äh, en minä tiedä, mistä tuo johtuu! Nyt alkoikin tuntua siltä, että media kohtelee maahanmuuttajia lempeämmin kuin valtaväestöä.

Myytti 3: Työvoimapula

Sirpa: Hyvä on, näyttää tosiaan siltä, että tulijoiden sopeuttaminen on epäonnistunut monessa maassa. Mutta entä työvoimapula? Sehän Suomea ainakin uhkaa tulevaisuudessa, jos emme ota Suomeen lisää maahanmuuttajia.

Raimo: Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Tällä hetkellä ulkomaalaisten työttömyysaste on kolminkertainen suomalaisiin verrattuna, joillakin ryhmillä vielä paljon suurempi. Asiaa vain pahentaa, jos Suomeen otetaan lisää sellaisia ihmisiä, joiden työllistymisennuste on heikko. Yksi sosiaalinen ongelma ei ratkea sillä, että rinnalle otetaan toinen sosiaalinen ongelma:

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_mahanmuuttotilastot/tilkint.pdf

Helpoin tapa olisi pyrkiä kouluttamaan ja työllistämään kortistossa jo olevia ihmisiä, jotka osaavat ainakin suomen kielen valmiiksi. Tämä tulisi halvemmaksi kuin useamman vuoden sopeutuminen, kouluttautuminen ja kielenoppiminen täysin ummikolle. Lisäksi työvoimapula tulee olemaan hyvin alaspesifiä, mikä tarkoitta sitä, että joitakin aloja vaivaa työntekijöiden liikatarjonta, joitakin taas pula työntekijöistä. Tällaiset asiat olisi hyvä selvittää, ennen kuin aletaan tehdä päätöksiä työnhakijoiden haalimisesta ulkomailta.

Sirpa: Mutta esimerkiksi Ruotsi on saanut valtavasti apua siirtolaisilta, jotka ovat hyödyttäneet maata taloudellisesti. Tämähän todistaa, että uhkakuvasi ovat vääriä!

Raimo: Tämä on sitkeä myytti, jolle ei ole olemassa mitään perustetta oikeassa elämässä. Ruotsi ei ole hyötynyt siirtolaisuudesta, vaan maksanut siitä valtavan hinnan. Växjön yliopiston kansantaloustieteen professori laski asian kustannukset muutama vuosi sitten. Professori Jan Ekbergin mukaan nettotulojen sijaan siirtolaisuus maksaa tänään 30 miljardia kruunua (noin 3,3 miljardia euroa) vuodessa! Asiaa koskeva uutinen julkaistiin aikoinaan myös Helsingin Sanomissa (Ulkomaat - 23.4.2002).

Lisäksi siirtolaisuuteen liittyy myös eettinen ongelma, josta harvoin puhutaan. Jos haalimme Suomeen kaikki koulutetut ihmiset Afrikasta Eurooppaan, se kurjistaa Afrikkaa entisestään. Tätä ilmiötä on kutsuttu aivovuodoksi, joka uhkaa näivettää Afrikan:

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980360649

Sirpa: Mutta ethän sinä ole todellisuudessa rasisti ollenkaan!

Raimo: En olekaan. Olen vain huolissani maahanmuuton ikävistä seurauksista, joita ei aina ehditä huomioida tässä monikulttuurisuustohinassa.

Rasisti-leiman käyttäminen on kuitenkin niin helppoa, että moni turvautuu keskustelussa vaistomaisesti siihen. Tätä nimitystä ei tarvitse koskaan perustella, ja sen käyttäjä automaattisesti julistaa itsensä samalla suvaitsevaiseksi.

Tällainen ratkaisu on tietysti älyllisesti laiskalle ihmiselle kaikkein helpoin. Se pysäyttää asiallisen keskustelun aina nopeasti, mikä usein lienee leimaajan tavoitekin - miksi hän jatkaisi enää asiallista keskustelua, kun kerran huomaa olevansa heikoilla?