Kukkia kriittisille on itsenäinen toimintaryhmä, jonka pyrkimyksenä on kiinnittää kansalaisten ja päättäjien huomio siihen, mitä niinkutsuttu monikulttuurisuus todellisuudessa tarkoittaa ja mihin se voi johtaa. Jaamme kukkia niille, jotka uskaltavat kyseenalaistaa dogmeja ja harjoittaa kritiikkiä siitäkin huolimatta, että se voi tarkoittaa joutumista mustamaalauksen tai jopa antirasistisen väkivallan kohteeksi.
Näille sivuille on kerätty artikkeleita, jotka käsittelevät siirtolaisuutta, monikulttuurisuutta, rasismia ja antirasismia totutusta poikkeavalla tavalla. Ne osoittavat myös äärivasemmiston tiuhaan käyttämän 'rasismikortin' ja 'fasisti'-leiman onttouden. Ole rohkea ja tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurista tuntuu olevan liikkellä enemmän myyttejä kuin tietoa. Seuraavassa keskustelussa Sirpa Suvaitsevainen ja Raimo Rasisti murtavat niistä muutaman. Samalla osoittautuu, että roolit eivät ole niin yksioikoisia, kuin joskus tuntuu.
David Blunkettin huomio siitä, että "Jos aiomme saavuttaa yhteisöllisen koheesion, meidän täytyy kehittää tunne identiteetistä ja tunne siitä, että kuulumme johonkin" on tervetullut - joskin myöhäinen - tunnustus pitkäaikaiselta vasemmistolaiselta siitä, että hänen ja hänen kaltaistensa luoma monikulttuurinen yhteiskunta on perusteellisesti rakennevikainen ja luonnostaan epävakaa. Vuosien itsepetos ja toiveajattelu saattaa olla vihdoin tullut tiensä päähän.
Nyt kun Afganistanin sodan uutisointi on muistuttanut amerikkalaisia siitä kuinka brutaalisti naisia kohdellaan useissa maailmankolkissa, pitäisi aloittaa oikea monikulturismin metsästyskausi. Mikään ei kuvaa monikultturisuuden täydellistä petollisuutta yhtä hyvin kuin naisten ala-arvoinen asema monissa "perinteisissä" kulttuureissa. Monikultuurinen oletus kaikkien kulttuurien tasa-arvoisuudesta kumoutuu selvästi uutisilla, joita kuulemme Kabulista ja muualta. Olemme nähneet, että naisilta on viety perustavanlaatuiset oikeudet inhimilliseen elämään ja että tytöiltä on koulutus kielletty. Afganistanin raakaa taustaa vasten monikulttuurisuuden idea kuullostaa akateemiselta lässytykseltä.
AINA kun kuulen sanan maahanmuuttaja, ihmettelen, pitäisikö itkeä vai nauraa! Tuntuu siltä, että tämän sanan tarkoitus on unohtunut sekä suomalaisviranomaisilta että - vielä pahempi - maahanmuuttajilta. Olen ulkomaalaistaustainen henkilö ja tulin lähes kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen opiskelemaan. Opiskeluni jälkeen jäin Suomeen asumaan.
"BRUSSELS, July 27 (Reuters) - The European Union should admit up to 75 million immigrants over the next 50 years and be prepared to become a racially hybrid society, according to a paper to be discussed at an EU ministerial meeting on Friday."
Miljoonat ihmiset uhmaavat vuosittain kuolemaa päästäkseen paremman elämän pariin Eurooppaan. Yhä kiihtyvä siirtolaisuus, jota hyvällä syyllä voi miltei kutsua uudeksi kansainvaellukseksi, on synnyttänyt vilkasta keskustelua työpaikoista, kulttuurista ja koko mantereen tulevaisuudesta.
THE term 'Multicultural society' has become so common in modern Britain that it would be difficult to conceive of not living in one. Politicians frequently refer to the 'value of a multicultural society' and children are to be taught to 'value diversity' and that multiculturalism has 'enriched' British life. The political importance of the multicultural society has reached such a level that the existence of such a society essentially cannot be questioned. It has become a paradigm alongside democracy or equality.
Olen Suomessa elämäni kasvanut ei-valkoinen. Suvaitsevaisten ihmisten kauhuksi voin sanoa etten ole koskaan viihtynyt täällä ja ymmärrän niitä jotka lapsena kiusasivat minua koulussa. He toimivat luonnollisten vaistojen varassa kuten kaikki lapset. Jos näitä vaistoja ei olisi ja ”rasismi” olisi vain opittu ilmiö, sitä tuskin esiintyisi juuri ollenkaan ja tällöin ”suvaitsevaisuuskasvatustakaan” ei tarvittaisi kouluissa.
