Lausannen Olympiamuseon puistossa.
"Lentävä suomalainen" voitti 9 kultamitalia
Antwerpenin, Pariisin ja Amsterdamin
vuosien 1920, 1924 ja 1928 kisoissa.
Hänellä oli vuosina 1921-1931 pitkillä
matkoilla 29 maailman ennätystä.
Innehållsförteckning på svenska
Contents in English 
Dokumentteja muutettu 2-3 kk:n sisällä. 
Tekstidokumentin kieli on muu kuin suomi.
|
|
|
Lausannen Olympiamuseon puistossa. "Lentävä suomalainen" voitti 9 kultamitalia Antwerpenin, Pariisin ja Amsterdamin vuosien 1920, 1924 ja 1928 kisoissa. Hänellä oli vuosina 1921-1931 pitkillä matkoilla 29 maailman ennätystä. |
Paavi Innocentius IV:n suojelukirje kristillistä uskoa tunnustaville Suomessa 27.8.1247 Kuningas Birger Maununpojan suojelukirje Karjalan naisille 1.10.1316. Kuva (Kansallisarkisto). Mikael Agricola julkaisi Uuden Testamentin suomennettuna 1548. Ohessa on ote Luukkaan evankeliumista (jouluevankeliumi). - Martin Lutherin suosituskirje mm. Mikael Agricolasta Ruotsin kuninkaalle 20.4.1539 latinaksi ja ruotsiksi. Georg Northin lyhyt kuvaus Suomesta vuodelta 1561. (Englanniksi) Täyssinän rauhansopimus 18.5.1595. Sopimuksessa ja sitä seuraavissa rajankäynneissä määritettiin Suomen itäraja eteläisen Suomen osalta tarkasti. Pohjoisessa sen todettiin päättyvän Jäämereen. Viron ensi kerran v. 1561 tapahtunut siirtyminen Ruotsin alaisuuteen tunnustettiin. Åbo Akademin perustamiskirja 26.3.1640 (alkuperäisteksti ja vuoden 1899 versio ruotsiksi). Yliopisto siirtyi Turun palon jälkeen 1827 Helsinkiin ja muutti nimensä Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi.Geographisch Delineation öffver näst omliggiande Bijar wedh Helsingfors stadh. Ensimmäinen tunnettu Helsinkiä ja ympäristöä kuvaava kartta 1640-luvulta.
1662. Ensimmäinen painettu kartta Suomen suuriruhtinaskunnasta. Julkaisija alankomaalainen kartankustantaja Joan Bleau. Kartta pohjautuu ruotsalaisen Anders Buren (Andreas Bureus) kartta-aineistoon. (Fredriksonin karttakokoelma) |
|
kylien maantieteellinen esitys (1640-luvulta)- |
Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta 29.10.1710.
Uudenkaupungin rauhansopimus 30.8.1721. Tukholmassa painettu sopimusteksti (ruotsiksi, saksaksi (näillä sivuilla) ja venäjäksi (Hronos)). Rajan eteläosan kulkua: Hamina-Virolahti ja Virolahti-Viipuri (Krigsarkivet, Tukholma).
Ranskan tiedeakatemian lähettämä Moreau de Maupertuis'n retkikunta mittasi 1736 Tornionjokilaaksossa maapallon geodeettisia suhteita. Turun rauhassa 7.8.1743 itäraja läheni Kymijoelle. Ruotsin puolustuksen vahvistamiseksi aloitettiin 1748 Suomenlinnan (Viaporin) merilinnoituksen rakentaminen. (Suomenlinnan hoitokunta). Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti linnoituksessa. Venäläinen merikartasto tuolta ajalta: Aleksei Nagajevin Atlas Baltiiskogo Morja vuodelta 1757 (Pellervo Kokkonen). Turun kaupungin taloudellisten olojen kuvaus. Niclas Wasströmin väitöskirja vuodelta 1749 (ruotsiksi). Kansallinen voitto. Anders Chydeniuksen tutkielma vuodelta 1765. Se on osin vastauksena hänen kirjansa "Källan Til Rikets Wan-Magt" (Valtakunnan voimattomuuden lähde) aiheuttamaan polemiikkiin. (Project Runeberg) Kuninkaallisen Maj:tin ja Waltakunnan Säätyjen wahwistama Hallitusmuoto, Annettu Tukholmassa 21 p:nä Elokuuta 1772. Tampereen kaupungin perustuskirja 1.10.1779 - käännös vuodelta 1780. (Tampereen kaupunginarkisto).
Kuning:sen Maj:tin Sota-Artikelit (Sotaväen rikoslaki) Hänen Sotajoukollens Maalla ja Merellä. Annetut Stockholmin Linnasa sinä 31 päiwänä Maalis-Kuusa 1798. Suomenkielinen käännös vuodelta 1800. St. Barthélemy. Ruotsin Länsi-Intian siirtomaan historiaa. Postinkuljettaja Wiraan-Kirja vuodelta 1804. Sivulta selviää, mistä hokema "pois, pois, postin tieltä, ..." johtuu. Kunink. Maj:in Armollinen Julistus Viaporin Linnoituksen Siirtymisen vuoksi 6.5.1808. 
Venäjän vallan aika 1809-1917Salainen liittosopimus Venäjän ja Ranskan välillä 7.7.1807. Venäjän armeijan ylipäällikön kehoitus (julistus) suomalaisille vastarinnasta luopumiseen (ruotsiksi) 22.2.1808. Olkijoen aseleposopimus 19.11.1808 (tehty ranskaksi). Sen suomennos (PDF, Raahen kaupunki). Keisari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus 27.3.1809. Venäjäksi. Venäjän ja Ruotsin välinen Haminan rauhansopimus 17.9.1809. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti. Kartta vuodelta 1809 (Helsingin Yliopiston Kirjasto). Valtakunnanrajan kulku Märketin luodolla. Aleksanteri I:n 20.11.1811 antama asetus Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contorista Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa (myöhemmin Suomen Pankki) suomeksi ja ruotsiksi. Venäjäksi.  |
| Venäjän välinen raja vuoteen 1710 ja uudelleen 1812-1940. Venäläinen postikorttikuva vuodelta 1903. |
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa julistus 11. joulukuuta 1811 koskien Viipurin kuvernementin liittämistä Suomeen. Alkuperäinen saksaksi. Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1812. Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus kiellosta tuoda painokirjoituksia ulkomailta ilman ennakkosensuuria. 2.8.1823. Venäjän ja Ruotsi-Norjan välinen Lappia koskeva rajasopimus (norjaksi) 14.5.1826. Kartta (reproducerad i Sverges Traktater, 1896). Topografisk Öfversigt öfver Finland i boken Finland och dess invånare av Friedr. Rühs. Översättning. Andra Upplagan, tillökt och omarbetad av Adolf Iwar Arwidsson. Stockholm, 1827. (ruotsiksi) Kartta: Helsinki ympäristöineen 1838. Helsingin keskustaa G.A. Kajanuksen kartassa 1863 (1,2 Mb). Elias Lönnrotin ja muiden aikalaisten 1832-1874 Kainuusta keräämiä kansanrunoja. (Kuhmon Kulttuurikornitsa.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavan kokouksen pöytäkirja 23.2.1831. Suomen valtiokalenteri (ruotsiksi) karkausvuodelle 1840. Professori ja kielentutkija Jacob Grimmin kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 19.12.1845. Storfurstendömet FINLAND. Ur Lärobok i den äldre och nyare physiska och politiska Geographien. Örebro 1854. (ruotsiksi) Kalmbergin sotatopografinen kartta 1855-56. Eteläinen Suomi. Ohessa Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin ympäristö. Alkup. mittakaava 1:100000. Ahvenanmaan linnoittamattomuutta koskeva sopimus vuoden 1856 päivitetty versio vuodelta 1921. (Finlex). Vuoden 1856 sopimuksen neuvottelijat toteava versio ruotsiksi.
Vastaava vuoden 1921 versio ruotsiksi (Ålands kulturstiftelse)
Suomalaisten suku-nimistä. Aug. Ahlqvistin kirjoitus SUOMI-aikakausikirjassa 1860. Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus passeista 17.6.1862. Suomen Suuriruhtinaanmaan toisten valtiopäivien avajaisten pöytäkirja 18.9.1863. Päättäjäisten pöytäkirja ja päätösasiakirja 15.4.1864. Valtiopäiväjärjestys 15.4.1869. Ritarihuonejärjestys 21.4.1869. Keisarillisen Majesteetin armollinen kuulutus, koskeva Rajajoen kivääritehtaan eroittamista Suomesta 15.2.1864 Senaatin karttojen Helsingin ympäristöä koskevia lehtiä (osakopioita). Mittaus 1872-73: keskustaa, Viapori, Viikki-Herttoniemi, Kruunuvuoren selkä-Laajasalo, Viherlaakso-Kilo-Mankkaa-Leppävaara, Kaarela-Huopalahti-Tali (Sota-arkisto). I.J. Inbergin palkittu Suomen rautatie- ja matkailukartta vuodelta 1875. Kansainwälinen Meteri-Sowinto 1875. Alkuperäinen ranskankielinen sopimusteksti. Keisarillisen Majesteetin armollinen ohjesääntö pensionin antamisesta kansakoulun-opettajattarille Suomenmaassa 18.1.1877. Leo Mechelinin puhe (Vanhalla) Ylioppilastalolla Zachris Topeliukselle hänen 70-vuotispäivänään 14.1.1888. Johan Ludvig Runebergin yksityiskirjaston luettelo. Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille huolestumisesta, jonka ovat aikaan saattaneet muutamat toimenpiteet, joihin on ryhdytty sitä tarkoitusta varten, että saavutettaisiin likempi yhdistys Suuriruhtinaanmaan ja muitten Wenäjän valtakunnan osien välillä 28.2.1891.  |
kuvia 1900-luvun alun Suomesta. |
Turun tuomiokirkkoa koskeva katkelma August Ramsayn matkaoppaasta Suomi 1895. Tuomiokirkon kello lyö kaksitoista 12.7.1997 (mp3).
1896. G.W. Edlund: Helsingin albumi. 34 kuvaa Helsingistä. Kartta (Suomen Matkailija-Yhdistys): Helsinki 1897.
Suomenmaan kartta 1898. I. Uschakoffin tarkka paikannimihakemisto ja -kuvaus (maatilat, teollisuuslaitokset, pitäjät, järvet, joet, kanavat jne.). WWW-linkki avaa asianomaisen karttalehden viereiseen ruutuun. Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja perussäännöksistä koskien niitten lakien valmistamista, tarkastamista ja julkaisemista, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna 3 p:ltä Helmikuuta 1899.  |
| (Suurempi kuva) |
Keisarillisen Majesteetin armollinen käskykirje Suomenmaan kenraalikuvernöörille 8 p:ltä Kesäkuuta 1899 sen levottomuuden tunteesta, minkä Suomen Suuriruhtinaanmaan asevelvollisuuden tulossa oleva muutos sekä tämän vuoden Helmikuun 3 päivänä annetun Julistuskirjan julkaiseminen on synnyttänyt.Pro Finlandia 1899. 1 050:n Euroopan tiedemiehen ja merkkihenkilön adressi Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Selonteko allekirjoittajille 5.7.1899 lähetystön vastaanotosta Pietarissa. Keisarillisen Majesteetin armollinen julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa 20.6.1900.
Maistraatin 26.11.1900 vahvistamat Helsingin sähköraitioteiden liikenteessä noudatettavat järjestyssäännöt.
Suomen kaupunkien karttoja vuodelta 1902.
Säätytalon päätykolmion otsikkoryhmä paljastettiin 21.11.1903.
Venäläiset sotilastopografiset kartat Helsingin alueesta 1902..1911.
Pöytäkirja pidetty 7 p:nä marrask. 1904 Naisasialiitto Unioonin keskustelukokouksessa naisten valtiollista äänioikeutta varten.
Pöytäkirja tehty Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa Tampereella huhtikuun 15, 16 ja 17 p. 1907.
Alexander Federleyn viehättäviä kuvia 1900-luvun alun Suomesta.
Armollinen käsky automobiililiikettä koskevan kansainvälisen liittokirjan vahvistamisesta 12(25).2.1910.
Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä Laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys 17 (30) kesäkuuta 1910. Tällä lailla tosiasiallisesti lakkautettiin Suomen valtiosääntö. Se annettiin ilman Suomen eduskunnan hyväksymistä. Viimeinen keisarin asettama kenraalikuvernööri Seyn. Venäjän Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä ja keisarin 20.1.1912 vahvistama laki muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa. Suomen Eduskunta kieltäytyi antamasta siitä Venäjän vuoden v. 1910 laissa todettua pelkkää lausuntoa. Venäjän ministerineuvoston päätös suomalaisten osanotosta kansainvälisiin rautatiekongresseihin ja kansainvälisiin näyttelyihin 20.1.1912.
Suomen Vakuutus-Vuosikirja 1912. Suomalaisia ja ulkomaalaisia yhtiöitä.Tampereen Telefooni Luettelo joulukuulta 1914.  |
| myönnetty matkustuslupa. |
Korkeimmanomakätisesti allekirjoitettu Armollinen Julistus, Koskeva Suomen Suuriruhtinaanmaan ja sen rannikkovesialueen julistamista sotatilaan 30.7.1914. Armollinen Julistuskirja sodan julistamisesta Venäjän ja Saksan välillä 20.7.(2.8.)1914, Venäjän ja Itävalta-Unkarin välillä 26.7.(8.8.)1914, Venäjän ja Turkin välillä 20.10.(2.11.)1914 ja Armollinen Manifesti
sodan julistamisesta Bulgarialle 5(18).10.1915. Helsingin maa- ja merilinnoitus 1914-17 (John Lagerstedt ja Markku Saari) Preussin sotaministerin päätös Lockstedtin koulutusosaston perustamisesta 26.8.1915. Helmikuussa alkanut 200:n jääkärin koulutus laajennettiin tällä 2000:een henkeen. Saksaksi. Eniten verotetut Helsingissä 14.3.1917. Julistuskirja 2/15 p:ltä maaliskuuta 1917 keisari Nikolai II:n kruunustaluopumisesta sekä tapahtumien dramaattiset vaiheet. Väliaikaisen Hallituksen julistuskirja 7/20 p:ltä maaliskuuta 1917 Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi. Venäjäksi. Professori, valtioneuvos Edv. Hjeltin muistelma maaliskuulta 1917 manifestin syntyvaiheista. Postikortti vuodelta 1917. Seynin pidätys. Kerenski eduskunnassa 13.4.1917.
Suomen Senaatin päätös 21 p:ltä maaliskuuta 1917 entisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä jäsenten muotokuvien ym. poistamisesta virkahuoneista. Suomen Aleksanterin-Yliopiston ohjelma lukuvuodelle 1917-1918.
Stalinin puhe SDP:n edustajakokouksessa Helsingissä 14.11.1917
Suomen Eduskunnan kirjelmä 27 päivänä marraskuuta 1917 maan hallituksen asettamisesta.
Itsenäisyyden aika, 6.12.1917-  |
| viiden vuoden obligaatiolainan velkakirja. (Suurempi kuva) |
Eduskunnan 6.12.1917 hyväksymä itsenäisyysjulistus. Senaatintori 6.12.1977.
Venäjän neuvostohallituksen ja toimeenpanevan keskuskomitean Suomen itsenäisyyden tunnustus. Joulukuun 18/31. päivänä 1917 ja joulukuun 23./tammikuun 4. päivänä 1918. Alkuperäinen venäjänkielinen teksti. Kuvaus tapahtumista Smolnassa 31.12.1917.
Vuosien 1917-18 aineistoa, mm. Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantolehti N:o 1 (14.11.1917), julistus hallitusvallan siirtymisestä vallankumoushallitukselle 28.1.1918, Brest-Litovskin rauhansopimus 3.3.1918, rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä 8.3.1918, Vaasaan siirtyneen hallituksen julistus saksalaisten joukkojen maihinnoususta 5.4.1918, tiedonanto hallituksen palaamisesta Helsinkiin 6.5.1918. Vuoden 1918 Suomen asetuskokoelman säädöksiä. Vallankumoushallituksen julkaisemat asetuskokoelman lehdet. SKP:n perustaminen Moskovassa elokuussa 1918.
Tunnettujen kansalaisten vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä jne. 14.5.1918, vastaavasti tasavaltalaisen hallitusmuodon pysyttämisestä 27.5.1918 ja 12.6.1918 kuningasvallan puolesta.
Eduskunnan päätöksestä tiedottaminen kuninkaaksi valitulle Friedrich Karlille 4.11.1918 sekä hänen lopullinen kieltäytymisensä 14.12.1918.
Tarton rauhansopimus 1920 (Einar Lukkonen) Ylioppilaskunnan talo, jossa rauhansopimus allekirjoitettiin. Talon edessä on siellä käytyjen neuvottelujen muistolaatta. Pääkaupunkiseudun kartta 1:400000 vuodelta 1923. Kahden lehden yhdistelmä ja rajaus Maanmittaushallituksen toimittamasta Suomen Kartasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1920. Lyhyt katsaus lentoliikenteeseen Suomessa 1924-1937 Suomen Ylioppilaskuntien Liiton julkaisussa "Suomi - Pohjolan etuvartio" 1937 (englanniksi). Etelä-Suomi 1:3750000. Eine Karte von Süd-Finnland. Meyers Geographischer Handatlas, Leipzig, 1926. Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 21.1.1932 sekä sen jatkamista koskeva pöytäkirja 7.4.1934. Kuva jatkopöytäkirjan allekirjoittamisesta.
Helsingin puhelinluettelon No. 55 vuodelta 1937-38
tilaajaohjeet. |
voittokulkua kuvaavan Kukrynitsy-ryhmän piirroksen 2.12.1939. Pravdan ja New York Timesin etusivu 1.12.1939. |
Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja 23.8.1939. Kuva allekirjoituksesta (Pravda). Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi ja Baltian maat liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin siinä tapauksessa, että alueilla, jotka kuuluvat näihin maihin, tapahtuu alueellis-poliittisia uudelleenjärjestelyjä. Saksan historiallisen museon sopimuksia koskevat sivut (saksaksi).
Sopimus ja salainen lisäpöytäkirja venäjäksi. Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen yhteisparaati Brest-Litovskissa 1939.
Uusi Suomi 3.9.1939: Olympiakisojen valmistelutöitä ei keskeytetä. Molotovin selostus Korkeimmalle neuvostolle Neuvostoliiton ulkopolitiikasta 21.10.1939. Pääministeri A. K. Cajanderin puhe Helsingin Messuhallissa 23.11.1939. Pravdassa 26.11.1939 julkaistu artikkeli "Ilveilijä pääministerin paikalla" vastauksena Cajanderin puheeseen. Alkuperäinen teksti. Suomen tilannetta koskeva selostus Puna-armeijan propagandatyöntekijöille, marraskuu 1939 (Propagandist RKKA). Armeijakunnan komentajan selostus Kemijärvi-Nurmes-Oulu alueelle suunnitellun hyökkäysoperaation etenemistavoitteista ja aikataulusta 25.11.1939. Venäjäksi. Neuvostoliiton nootti väitetystä suomalaisen tykistön tulituksesta 26.11. rajan yli Mainilaan ja sitä seurannut diplomaattinen kirjeenvaihto. Molotovin radiopuhe 29.11.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesta irtisanomisesta (Propagandist RKKA). Amerikkalainen lehtimies H.B. Elliston tapahtuma-aikaan rajalta. Yhdysvaltain presidentti Rooseveltin lehdistölausunto 1.12.1939. Kuusisen hallituksen julistus 1.12.1939. Neuvostoliiton USA:n suurlähettilään sähkösanoma ulkoasian kansankomissariaatille 2.12.1939. Kuusisen hallituksen ystävyyssopimus Moskova 2.12.1939 (Andrew Heninen). Voittoisa Suomen Kansanhallitus (Pravda). Molotov torjuu siviilikohteiden pommitukset 4.12.1939. Suomen Kuvalehden kuva-aukeama talvisodan alun pommituksista Helsingissä. Talvisodan aikana suomalaisten asemiin pudotetun lentolehtisen teksti. |
16. neuvostotasavalta vuosiksi 1940-1956. Suomelta vallatut alueet Viipuri ml. liitettiin tähän uuteen tasavaltaan. Tyhjiin suomalaiskoteihin muutti väkeä Ukrainasta ja muualta Venäjältä. Vuoden 1944 Moskovan rauhan jälkeen Viipuri ja muita alueita erotettiin Karjalan neuvostotasavallasta ja liitettiin Leningradin alueeseen. (Kartta v. 1940: Kansalliskirjasto) |
Kansainliiton yleiskokouksen 14.12.1939 hyväksymä selostus ja päätöslauselma ja neuvoston päätöslauselma, jossa todetaan Neuvostoliiton menettäneen jäsenyytensä. Pravdan lausunto erottamisesta 16.12.1939.
Pohjoismaiden hallitusten kannanottoja talvisotaan ym.: Pohjoismaiden pää- ja ulkoministerien puoluettomuusjulkilausuma Kööpenhaminan kokouksessa 18-19.9.1939 | Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitusten tiedonanto 12.10.1939 neuvostohallitukselle | Pohjoismaiden valtionpäämiesten ja ulkoministerien julkilausuma 18-19.10.1939 | pääministeri Hanssonin selonteko 13.12.1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen alettua Ruotsin valtiopäiville | Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteinen julistus Kansainliiton kokouksessa 14.12.1939 Neuvostoliiton erottamisesta | ulkoministeri Güntherin puhe parlamentin lähetekeskustelussa 17.1.1940 | kuningas Kustaa V:n lausuma Ruotsin sotilaallisesta puuttumattomuudesta valtioneuvoston pöytäkirjaan 19.2.1940 | ulkoministeri Güntherin puhe parlamentin molemmille kamareille 13.3.1940 | ulkoministeri Güntherin esitelmä Lehdistöklubilla syistä, miksi Ruotsi ei osallistunut sotavoimin talvisotaan eikä sallinut liittoutuneiden läpikulkua 16.3.1940 | Ruotsin ulkoasiainministeriön tiedonanto 5.7.1940 Saksan lomalaisliikenteen ja kuljetusten sallimisesta Norjasta Ruotsin läpi | pääministeri Hanssonin puhe kauttakulkuliikenteestä Ludvikassa 7.7.1940 | 1941: Ruotsin hallituksen tiedonanto saksalaisen divisioonan kauttakulusta Norjasta Suomeen 25.6.1941. (Skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Tukholma, 1946).
Hitlerin, Ribbentropin ja Kuusisen onnittelut Stalinille 21.12.1939. Kuusisen tervehdys Voroshiloville 23.2.1940 vielä Suomen kansanhallituksen "pääministerinä". Rooseveltin lausunto talvisodan päättyessä. Tiltu äänessä jatkosodan aikana. Radiotunnus 1970-luvulta.
Ylipäällikön päiväkäsky talvisodan päättymisen jälkeen 14.3.1940. Ruotsin kruununprinssin puhe Suomen avusta 23.3.1940.
Ulkoasiain Kansankomissaari V.M. Molotovin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI "sessiassa" maaliskuun 29 pnä v. 1940. Venäjäksi. Petsamo. Viipuri ja enin osa Viipurin lääniä on "vapautettu"; rintamalle pudotetun propagandalehden pääotsikot 14.3.1940.
Hangon ja Porkkalan sotilastukikohta-alueet 1940-41 ja 1944-56.
Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta 9.8.1940.
Äänisen aallot 1942 mp3, kesto 3:02.
Air raids on Helsinki in Feb. 1944
Takaisin kotisivulle
Palaute ja kommentit ovat tervetulleita 
Digitaaliseen muotoon toimittanut Pauli Kruhse (© 2008).
