Hämeen linna

Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Ulkoasua hallitsee punatiilen käyttö. Hämeen linna toimi vankilana vuosina 1837-1972. Kun linnan vankilakäytöstä vähitellen luovuttiin, valtio aloitti siellä vuonna 1953 tutkimus- ja restaurointityöt, jotka saatiin päätökseen vuonna 1988.

Päälinnaa esitellään nykyään historiallisena muistomerkkinä.

Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, johon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue. Maisemakokonaisuuden olennaisia osia ovat myös Kaupunginpuisto ja Aulangon rantanäkymät.

Päälinnan keskiaikainen, noin 200 vuotta kestänyt rakennushistoria on helposti luettavissa linnan julkisivusta. Esilinnaan kuuluneet keskiaikainen kehämuuri ja 1500-luvun puolivälin tykkitorni ovat säilyneet hyvin Vanajaveden rannassa.
Kuva: Terho Aalto